Tuve Månsson - Gustaf Elgenstiernan ja Kaarlo Viljanti Blomstedtin maininnat Tuvesta

Gabriel Anrep: Svenska adelns ättar-taflor/Afdelning 2, p. 293, tab 3: "...Cecilia Jacobsdotter. Gift med Thure Månsson
på Borgo kungsgård, som förde Natt och Dag- vapnet. "
(http://runeberg.org/anrep/2/0297.html)

Ainoa kerta kun Tuve mainitaan jossain lähteessä, on Jaakko Teitin valitusluettelo ja sekin on tehty lähes 100 vuotta tapahtumien jälkeen.
Se ettäasiaa toistellaan jossain sukukirjoissa tai matrikkeleissa, ei tee siitä totta, ellei mukana ole lhdemerkintää mistä tieto on saatu. Anrepilla minä sytytän saunan kiukaan, sen arvoinen se enää tänäpäivänä on. Ei edes SSS suosittele sen käyttöä minään lähteenä, siitä on tehty lukuisia korjauksia jo tänä päivänä.

En väitä etteikö Tuve voisi ollakin NoD sukua, mutta kaipaisin niitä todisteita, en toisen käden huhuja ja vihjailuja.

Lisäys edelliseen, eli ainoa kerta kun Tuve mainitaan kuuluvaksi NoD-sukuun...

Mielestäni Tuve voitaisiin aivan hyvin palauttaa paikalleen Månsin pojaksi merkinnällä "hypoteettinen isä", koska näissä eri keskusteluissa on tullut esille hyvin vahvoja esimerkkejä siitä, että Tuve mahdollisesti olisikin NoD-sukuinen. Edelleen kaipaisin omaksi vahvistukseksi kuitenkin sitä lähdettä, mutta sehän taitaa olla vain turha haave, sellaiset lähteet ovat hävinneet ajat sitten, jossa asia tulisi esille.

Tunnen Anrepin maineen, mutta ajattelin kuitenkin mainita sen yhtenä opuksena jossa Tuve (eli "Thure") mainitaan -- nimenomaan uutuusarvona tuo erilainen kirjoitusasu. Olet oikeassa, Anrep ei tuo muuta uutta. "Sehän taitaa olla vain turha haave..." -- kuulostat varman kuuloiselta asiassasi!

Tuo turha haave on vain sen vuoksi, että epäilen kaikkien keskiaikaisten lähteiden jo olevan tutkittavissa, enää uusia tuskin löytyy.

Näillä nyt tunnetuilla kirjallisilla lähteillä, ja en tarkoita Elgenstiernaa tai Anrepia, heillähän ei edes lähteitä mainita tiedoilleen.

Paras esitys edelleen on Jaakko Teitin valitusluettelo, oli sen totuusarvosta mitä mieltä tahansa. Hän on elänyt kuitenkin lähimpänä Tuven aikaa, hän teki luettelonsa n. 60 vuotta Tuven kuoleman jälkeen, joten olettaisin hänellä olleen siihen aikaan kuitenkin jotain kättä pitempää valtuksessa olevan piirroksen tueksi. Emmehän me tiedä kuitenkaan kuinka paljon lähteitä on hukkunut viimeisen 500 vuoden aikana, liian paljon kuitenkin.

Onko sattunut silmiin spekulaatioita Tuven isäksi esim. asemies Magnus Stenssonin osalta. Hänhän eli siihen aikaan myös kun Tuven arvioitu syntymäaika oli. Hän oli Tuven isäksi sovitellun Måns Bengtssonin setä, joka oli elossa vielä ainakin 1433, jolloin löytyy hänestä maininta dokumentista. Alla linkki 1433 dokumenttiin.

https://sok.riksarkivet.se/sdhk?EndastDigitaliserat=false&Inneh...

Tuven aikana valtakuntaa hallitsi ainakin kaksi varsinaista kuningasta ja kolme tilapäistä valtionhoitajaa -- en tiedä, onko esim. kaikkien heidän kirjeitään vielä käyty läpi Viipurin hallintoon liittyen. Tuo Magnus Stensson on hyvä ja ainakin itselleni uusi tutkinnan arvoinen henkilö, kiitos siitä.

Viittaan Markus Saartion aloitustekstiin 9.11.2018, jossa on seuraava sitaatti: Tuve Månsinpoika mainitaan v. 1464 (viite: "Hist. Ark. XV, s. 309"), ja vielä 1480 (viite: Neovius, Ant. rör. Borgå, sivv. 16-17), mutta kuoli viimemainitun vuoden alussa, jolloin hänen leskensä "Cissillan" 28.2. sanotaan antaneen Bjurbölestä kotoisin olevalle Kaarle Antinpojalle (Boije-sukua) ja tämän vaimolle ja tyttärelle 30 markkaa niiden 70 markan lisäksi, joista Tuve Månsinpoika oli heiltä ostanut kolmanneksen Kallelan taloa; Kaarle Antinpoika oli pyytänyt tuota lisäsummaa, "jotta häntä ei kaduttaisi (viite: Neovius, m. t., siv. 15.)

Vuoden 1480 dokumentissa Finlands medeltidsurkunder IV nro 3842 ”Hustru Kirsten i Stensböle i Borgå socken skiftar 1480 arf med sina barn” kerrotaan vain että Porvoon vouti Tuffue Monzson oli läsnä perinnönjakoa koskevassa oikeudenkäynnissä ja siis hyvissä ruumiin- ja sielunvoinnissa eikä suinkaan kuollut.

Tuven leski ”Cissiilla, Twffue Mog[en]sson epther liffueska” mainitaan vasta 1491: Diplomatarium fennicum 4349
Borgå socken vårvintern 1491(?).
Erik Botesson stadfäster ett köp, hvarigenom Karl Andersson af Bjurböle jämte sin hustru och dotter försålt för 100 mark en tredjedel af Kallola i Borgå socken åt Tufve Mogensson.

Tapio Vähäkankaan Genos-artikkelissa ”Porvoon Stensbölen ja Hinthaaran rälssin perintö” kerrotaan seuraavaa:
Stensböleä lukuunottamatta muut Porvoon tilat tavataan 1500-luvun alussa Tuve Månsinpojan ja Cecilia Jakobintyttären (Horn) jälkeläisten hallusta. Tuve Månsinpoika näyttää muuttaneen maahamme Erik Axelinpojan (Tott) saadessa Viipurin linnan isännyyden. Sieltä hänet ensinnä tunnetaan vuodelta 1464. Porvoon voutina hänet mainitaan 1470 ja 1480. Vainaja hän on ollut varmasti 1491, mutta kaksi vuotta aikaisemmin hänen nimensä puuttuu Stensbölen perinnönjaosta toisen voudin ollessa läsnä. [5]

Voidaan siis päätellä että Tuve Månsson oli elossa 1480, mutta oli kuollut ennen vuotta 1491. Tämä vain ettei syntyisi väärää käsitystä Tuve Månssonin kuolinvuodesta.

Tässä vielä se arkistolähde ja satoja vuosia vanha kuva kirjan sivusta, joka teillä varmaankin jo on. Suomen aatelistoa vastaan tehtyjä valituksia:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1666896

Kuinka moni meistä sukututkijoista tuntee hyvin 100 vuotta sitten eläneiden sukulaistensa historian tai "kuka on kukin" tarinoita - varmasti kaikki. Mielestäni tuo lähde on hyvin vaikuttava ja harvinainen. Tuskin isosetäni Jaakko Teitti olisi huvikseen sen merkinnyt. Tarkka mies.

Ruotsin ritarihuoneen sukututkija (Riddarhusgenealog/Chief Genealogist) Göran Mörner otti kesäkuussa 2020 kantaa Tuve Månssonin tapaukseen tiivistetysti seuraavasti:

- Hän pitää Jakob Teittin v. 1555 kirjoittamaa tekstiä "Tuve Monssons wapn natt och dag" kuvauksena siitä, että Tuve käytti vaakunaa, joka oli kaksijakoinen ja jonka toinen puoli oli kirkas ja toinen tumma. Väreistä ei hänen mielestään voida sanoa mitään. Hän viittaa myös siihen, että ruotsalainen 1500-luvulla elänyt sukututkija Rasmus Ludvigsson käytti termiä "dag och natt" kuvaillessaan tällaista vaakunaa -- ei kytkentää sukuun.
- Mörner toistaa käsityksen siitä, että sukunimi Natt och Dag tuli käyttöön vasta 1700-luvulla, johon asti suvun jäsenet käyttivät patronyymejä tai sukunimeä Sture.

Yllämainittu näkemys on ristiriidassa ainakin Jully Ramsayn ja Kaarlo Viljanti Blomstedtin teosten kanssa, joissa sukunimi kirjoitetaan Natt och Dag ja puhutaan sukuun kuulumisesta.

Natt och Dag i Finland av okänd härledning

Texten "Tuve Monssons wapn natt och dag" är skriven av Jakob Teit tillsammans med genealog Rasmus Ludvigsson. https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Mobil/Artikel/7561 (fjärde stycket)

Texten "Tuve Monssons wapn natt och dag" kan syfta både på

¤ Natt och Dags släktvapen och

¤ alternativa vapen med två fält, ett ljust och ett mörkt.

Även om genealog Rasmus Ludvigsson i Jakob Teits text 1555 använde begreppet Dag och Natt som ett allmänbegrepp för denna typ av vapen, halva delen ljus och halva delen mörk, uteluter detta allmänbegrepp inte att Rasmus Ludvigsson tillsammans med Jakob Teit med texten "Tuve Monssons wapn natt och dag" avsåg släkten Natt och Dags vapen trots att släkten inte använde detta Natt och Dag begrepp för sin släkt och begreppet Natt och Dag var okänt för Natt och Dag släkten..

Således kan texten syfta både på Natt och Dags släktvapen och alternativt på något annat vapen som är uppdelat i två delar, en ljus och en mörk del, likt Natt och Dags släktvapen.

Forskningsuppgift:
Med tanke på fortsatt forskning kring detta Natt och Dag allmänbegrepp kan det var bra att göra en lista på alla tänkbara vapen “natt och dag” som Rasmus Ludvigsson kan ha avsätt eller syftat på 1555.

Ifall Tuve Månsson härledning till dessa alternativa vapen kan uteslutas finns bara ett alternativ kvar:
Natt och Dags släktvapen.

Tack Henrik. Exakt mina tankar.

http://eldskytten.se/niels.htm -- Esge Ebbesen Krook, ser ut som NoD.