Aino Castrén

Aino Schulzenberg. Born 1900. Marriage: June 19th 1919 Tartu, St. Peetri church, Tartumaa, Estonia. Husbaund: Reino Castrén. Born 31 th August 1890 in Finland.

Tartu University congr. personal book (1921): Saaga EAA.1254.1.231:50?287,2623,3657,553,0

Mielenkiintoinen artikkeli, jossa mainitaan Reino Castreenin olleen seikkailija ja kiinnostunut vain Ainon rahoista ja häipyneen, jättäen Ainon ja lapsen Viroon. http://jaan.kaplinski.com/life/elukaik.html

"Kaugematest sugulastest oli meil tihedam läbikäimine Therese (Tea) Schulzenberg-Reigiga, kes oli masinakirjutaja. Tema õe Elleniga me puutusime millegipärast vähe kokku ja Tea vennast olen ainult kuulnud. Mäletan hästi ka õdesid Aino Castréni ja Asta Schulzenbergi. Aino oli Vabadussõja aegu tutvund ja abiellund Castréni nimelise soomlasega, kes suguvõsa meelest oli seikleja, keda ei huvitand Aino, vaid tema kaasavara. Kui kaasavara käes, kadus hr. Castrén jäljetult, jättes Aino lapsega maha. Meie peres räägiti Schulzenbergidest aukartuse ja kahjutundega kui võimsast, aga allakäivast perekonnast, kelle kurba saatust omal kombel kajastas Aino luhtund abielu. Tajusin minagi, et on mingi oluline vahe mu Võrumaa ja Mulgimaa sugulastel: Võrumaa omadega oli meil palju soojem ja lähedasem kontakt, mulkidega nagu Tea ei saand ema ja tädi kõige paremini läbi ja Schulzenbergidega ta mingit erilist lähedust ei tunnud, küll aga Raudseppadega. Ema oli kindlalt Võrumaa-orientatsiooniga Talle meeldisid väga lell Samuel ja Orava Raudsepad."

Käännös (Epp Ehasalu): "Kaukaisemmista sukulaisista meillä oli tiiviimpi yhteydenpito Therese (Tea) Schulzenberg-Reigin kanssa, joka oli konekirjoittaja. Hänen siskoaan Ellenia tapasimme jostain syystä hyvin vähän ja Tean veljestä olen ainoastaan kuullut. Muistan hyvin myös sisaruksia Aino Castrénia ja Asta Schulzenbergia. Aino oli Vapaussodan aikana tutustunut ja mennyt naimisiin Castrénin nimisen suomalaisen kanssa, joka perheen mielestä oli seikkailija, jota ei kiinnostanut Aino, vaan hänen myötäjäisensä. Kun myötäjäiset oli saatu, herra Castrén katosi jäljettömiin, hylkäsi Ainon lapsen kanssa. Perheessämme puhuttiin Schulzenbergeistä kunnioituksella ja pahoitellen kuin mahtavasta, mutta tuuliajolle joutuneesta perheestä, jonka surullista kohtaloa tavallaan heijasti Ainon epäonnistunut avioliitto. Tunsin minäkin, että on jokin oleellinen ero minun Võrumaan ja Mulgimaan sukulaisilla: võrumaalaisten kanssa meillä oli paljon lämpimämpi ja läheisempi yhteys, mulgimaalaisten kanssa kuten Tea äitini ja tätini eivät tulleet erityisemmin toimeen eivätkä tunteneet Schulzenbergien kanssa mitään erityistä läheisyyttä, Raudseppien kanssa kylläkin. Äiti oli selkeästi Võrumaa-orientoitunut, hän piti paljon setä Samuelista ja Oravan Raudseppeista."

Pille-Riin Kaur: ...and in Estonian (from http://jaan.kaplinski.com/life/elukaik.html): /...Aino oli Vabadussõja aegu tutvund ja abiellund Castréni nimelise soomlasega, kes suguvõsa meelest oli seikleja, keda ei huvitand Aino, vaid tema kaasavara. Kui kaasavara käes, kadus hr. Castrén jäljetult, jättes Aino lapsega maha. Meie peres räägiti Schulzenbergidest aukartuse ja kahjutundega kui võimsast, aga allakäivast perekonnast, kelle kurba saatust omal kombel kajastas Aino luhtund abielu.../

Pentti Aleksi Röppänen: Aino Schulzenberg oli Eestin Vapautussodan aikana tutustunut ja mennyt avioliittoon Castrén sukunimisen suomalaisen miehen kanssa, joka sukulaisten mielestä oli vain seikkailija. Seikkailija, jota ei Aino niinkään miellyttänyt, vaan Ainon omaisuus ja varallisuus. Kun hän sai niitä itselleen, katosi Herra Castrén jäljittämättömiin. Näin Herra Castrén katosi ja jätti lapsensa ja Aino vaimonsa yksin. Meidän perheessä puhuttiin paljon Schultzenbergeistä, ja oltiin surullisia tästä Ainon onnettomasti päättyneestä avioliitosta. ...