![](https://assets10.geni.com/images/external/twitter_bird_small.gif?1698584636)
![](https://assets12.geni.com/images/facebook_white_small_short.gif?1698584636)
Pankinjohtaja, Pihlajaveden Säästöpankki. Kauppias ja osakas (1919-1949), Toiminimi Pakkala ja kumppanit, Pihlajavesi. Sitä ennen Pakkalassa kauppa-apulaisena (1911-1919). Talousmies, jonka panos paikkakunnan liike-elämälle oli merkittävä.
Lukuisia paikallisia luottamustoimia mm. nuorisoseurassa ja suojeluskunnassa.
Artturi Mäkinen syntyi 24. marraskuuta 1887 Lapinmäen talossa Petäjävedellä. Hänen isänsä oli seppä ja Lapinmäen tilan vuokramies Kalle Topiaksenpoika, ja äitinsä Iida Maria Aleksanterintytär. Molemmat vanhemmat olivat kotoisin Petäjävedeltä. Perhe otti sukunimekseen asuinpaikan nimeen viittaavan nimen Mäkinen 1900-luvun alussa. Sukunimi esiintyy ensimmäisen kerran vuosien 1900-1909 rippikirjassa. [1]
Artturi Mäkinen suuntautui kaupan alalle jo nuorena. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.
Artturi Mäkinen suuntautui jo nuorena kaupan alalle. Vuonna 1907 hän muutti Keuruun Huttulaan, jossa hän toimi useita vuosia vuonna 1902 perustetussa maakauppias Ludvig Ampialan kauppaliikkeessä nykyisen Ostamon vanhassa rakennuksessa. Huttulasta hän siirtyi Keuruun kirkonkylään ja toimi siellä liikeapulaisena. [2, 3]
Vuonna 1911 Artturi Mäkinen siirtyi Pihlajavedelle kauppias Verner Pakkalan kauppaliikkeeseen liikeapulaiseksi [2]. Muutto Pihlajavedelle on kirjattu 23.1.1913 [1].
Työ sujui hyvin, ja vuonna 1919 hänestä tuli yksi liikkeen osakkaista. 10. maaliskuuta 1919 perustettiin T:mi Pakkala & K:nit, jossa osakkaina olivat Olga Pakkala, Adiel Leppälä ja Artturi Mäkinen. Verner Pakkala poistui tuolloin Pakkalan kaupan omistajakunnasta. Kauppalehti kirjoitti 20.8.1920 numerossa 30: ”Pakkala ja Kumpp. Maakauppa- ja puutavaraliike. Pihlajavesi. Yhtiömiehet: Arttur Mäkinen, Ad. Leppälä ja Olga Pakkala. Toiminimen kirjoittaa O. Pakkala yksin.” Työnjaoksi sovittiin, että Olga ja Artturi hoitivat yhdessä myyntitavaroiden oston ja myynnin, ja Adiel maataloustuotteiden oston ja myynnin. Tästä eteenpäin Artturi alettiin tuntea Pakkalan kaupan kauppiaana. Myös Olga Pakkala tunnettiin kauppiaana, mutta hän ei työskennellyt kaupan puolella. [2, 4]
Kaupan taloudenhoitajana toimi Viivi Kallio, Pihlajaveden Kalliomäen talon tytär. Artturi ja Viivi asuivat Pakkalan kaupan aseman puoleisessa päässä, toisessa huoneessa Artturi ja toisessa Viivi. Heistä tuli sitten pari Pakkalassa ollessaan [4]. Artturi ja Viivi jäivät Pihlajavedelle ja elivät elämänsä ilman lapsia, työn, järjestötyön ja Pihlajaveden yhteisten asioiden parissa.
Viivi Mäkinen, Olga Pakkala ja Artturi Mäkinen Pakkalan kaupan seinustalla. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.
Pakkalan kauppa. Kaupan henkilökuntaa kasvot kameraan päin vasemmalta lukien: kaupan juoksupoika Erkki Poika-aho, Viivi Mäkinen, Artturi Mäkinen ja Olga Pakkala. Oikealla metsänvartija Erkki Tuomi Ranssulasta. Kuva: Aino Korjan kokoelma.
Pakkalan kauppa 1930-luvulla. Kuvaaja: Eenok Lahti.
Kauppiaan toimensa ohella Artturi osallistui aktiivisesti moniin luottamustoimiin.
Hän oli mukana vuonna 1908 perustetun Pihlajaveden Nuorisoseuran toiminnassa kuuluen sen johtokuntaan ja toimien sen rahastonhoitajana 40 vuotta. Hänet on nimitetty seuran kunniajäseneksi. [2]
Pihlajaveden nuorisoseuran johtokunta noin vuonna 1927. Eturivissä Olga Pakkala, Lauri Reunanen (nuorisoseuran pitkäikainen pj) ja Iida Vuorela. Keskirivissä Anna Kotiranta, Vieno Kallio, Ilmi Mäenpää ja Artturi Mäkinen (oikeanpuolimmaisin mies). Takarivin miehet: Evert Kauppala, Adiel Leppälä ja Eero Rantakömi. Kuvaaja: Eenok Lahti.
Ennen sotia hän teki uutteraa ja ansiokasta maanpuolustustyötä Pihlajaveden suojeluskunnassa. Hän oli vuonna 1917 perustetun Pihlajaveden suojeluskunnan perustajajäsen ja vannoi suojeluskuntavalan ensimmäisten joukossa tammikuussa 1918. Kapinan puhjettua hän osallistui Hämeen rykmentin Mäntän pataljoonan 6. komppaniassa Vilppulan, Tampereen ja Viipurin taisteluihin. Sen jälkeen hän kuului suojeluskunnan esikuntaan toimien talouspäällikkönä ja rahastonhoitajana. [2, 5]
Pihlajaveden suojeluskunnan esikunta vuonna 1926. Istumassa vasemmalta: talouspäällikkö Artturi Mäkinen, paikallispäällikkö Hugo Puusaari, urheiluneuvoja Pauli Matomäki. Seisomassa vasemmalta: neuvotteleva jäsen Edvard Kallio, varajäsen O. Erola, kansliapäällikö J. Kivioja ja varajäsen Anselm Simsiö. Kuva: Simsiön kokoelma.
Artturi Mäkinen suojeluskuntapuvussa. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.
Artturi Mäkinen tunnettiin Pihlajavedellä ennen kaikkea talousmiehenä, jonka henkilökohtainenkin panos seudun liike-elämälle oli merkittävä. Hän toimi useiden yhtiöiden, kuten Pohjanmaa Kauppiaiden Oy:n, Pihlajaveden Saha Oy:n tilintarkastajana, samoin Pihlajaveden seurakunnan tilintarkastajana. Hän kuului Pihlajaveden Palovakuutusyhdistyksen hallitukseen. Hän oli myös Pihlajaveden kunnan verolautakunnan jäsenenä, ja toimi kunnan tilintarkastajana. Hän on otti aktiivisesti osaa SPR:n työhön ja kuului kirkkovaltuustoon. Hän toimi myös Suur-Keuruun Sanomien asiamiehenä Pihlajavedellä.
Jo kauppiaana toimiessaan Artturi ryhtyi vuonna 1914 perustetun Pihlajaveden Säästöpankin hallituksen jäseneksi ja sittemmin puheenjohtajaksi. Sotien jälkeen hän siirtyi pois kaupan puolelta ja keskittyi pankinjohtajan tehtäviin. [2]
Pihlajaveden Säästöpankki toimi jo tuolloin Pihlajaveden asemalla Pakkalan kauppaa vastapäätä tien toisella puolella sijainneessa Kauppalan talossa, jonka se oli ostanut itselleen pakkohuutokaupasta. Kauppias-pankinjohtaja Mäkisellä oli näin ollen lyhyt matka siirtyä kaupan ja pankin väliä. 1930-luvun puolivälissä pankin talon maantien puoleisessa osassa oli suoritettu remontti ja näin saatu pankille ajanmukaiset toimitilat senaikaiset vaatimukset huomioon ottaen. Pula-ajan väistyessä talouselämä virkistyi nopeassa tahdissa ja pankin kehitys osoitti vuosi vuodelta parantuvaa asemaa. Rahaliikenne vilkastui, pankkiin tuli rahaa, lainoja voitiin myöntää enemmän ja pankin asema vakiintui. Sota-aika aiheutti pankeille uusia toimintoja ja järjestelyjä, mutta Pihlajaveden pankki selvisi vaikeista ajoista kunnialla. Sotien jälkeen alkoivat pankinjohtajamme alalla puhaltaa uudet tuulet. Tuli uusia tilimuotoja ja toiminta monipuolistui. Kehittyvä pankkitoiminta kaipasi yhä nykyaikaisempia tiloja. Vanha Kauppalan talo purettiin 1960-luvulla, Artturi Mäkisen ajan jälkeen. Sen paikalle Pihlajaveden Säästöpankki rakennutti nykyisen, arkkitehti Pekka Rajalan suunnitteleman rakennuksen, joka valmistui vuonna 1966. [3]
Pakkalanmäki 1920-luvulla. Vasemmalla Pakkalan kauppa. Oikealla Kauppalan talo, jonka kuvassa näkyvässä päädyssä toimi Pihlajaveden Säästöpankki. Pankin seinän takana toimi puhelinkeskus. Kuvaaja: Eenok Lahti.
Pankinjohtaja Artturi Mäkinen. Kuvaaja: Eenok Lahti.
Adiel Leppälä oli irtautunut T:mi Pakkala & Kumppaneiden osakkuudesta 16.3.1939 ja sen jälkeen Artturi ja Olga olivat jääneet ainoiksi omistajiksi. Kauppias Olga Pakkalan elämäntaival tuli päätökseen vuonna 1947, minkä jälkeen hänen omistusosuutensa siirtyi adoptiotytär Helmi Arposelle. 13.4.1949 perustettiin kauppaa varten uusi kommandiittiyhtiö, jossa osakkaina olivat Helmi, Heikki ja Matti Arponen sekä Kalle Heinonen. Artturin ja Helmin yhteistyö T:mi Pakkala & Kumppaneiden osalta päättyi vuoden 1949 lopulla, kun yhtiön maaomaisuudesta ja irtaimistosta pidettiin huutokauppa. [4]
Aikalaiskirjoitukset kuvaavat Artturi Mäkistä luonteeltaan joustavaksi ja miellyttäväksi henkilöksi. Hänen palvelutaitonsa saavuttivat laajan suosion, ja hän oli myös erinomainen seuramies, jolla oli laaja ystävä- ja tuttavapiiri paikkakunnalla. [2]
Viivi ja Artturi Mäkinen. Kuva: Vieno Kallion kokoelma.
Artturi Mäkinen kuoli 14. maaliskuuta 1961. Hänet haudattiin Viivi-puolisonsa viereen Koipikankaan hautausmaalle Pihlajavedelle.
Artturi ja Viivi Mäkisen hauta Koipikankaan hautausmaalla. Kuva: Heikki Siltala 2016.
Lähteet
[1] Kirkonkirjat
[2] Lehtileikkeet Viivi Mäkisen albumissa / Anu Vuorisen kokoelma
[3] Keuruun Veräjä:
[4] Anu Vuorinen
[5] Teppo Vihola: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, s. 460
Kuvien lähteet on merkitty kuvateksteihin ja kuvien attribuutiokenttiin. Mikäli kuvasta puuttuu lähdemerkintä, lähde on tuntematon ja lisätiedot kuvan alkuperää koskien ovat tervetulleita. Kuvia on lisää Media-aineisto -välilehdellä.
Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 62. viikkoprofiili (23.-29.11.2020).
1887 |
November 24, 1887
|
Lapinmäki, Petäjävesi, Finland
|
|
1961 |
March 14, 1961
Age 73
|
Pihlajavesi, Finland
|
|
???? |
Koipikankaan hautausmaa, Pihlajavesi, Finland
|