Heikki Ilmari Manunpoika Jartti

Kirjailija. Kansakoulunopettaja Pihlajaveden Aseman kansakoulussa.

Elämäkerta

Virtain Hauhuunkylän Jartissa syntyneen Heikki Jartin vanhemmat olivat maanviljelijä Manu Jartti ja Petäjävedeltä kotoisin ollut Hanna Harjula. Jartti valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1911 ja toimi sen jälkeen opettajana Pihlajavedellä aseman kansakoulussa vuoteen 1925 saakka, jolloin hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi.

"--Heidän kertomiensa mukaan on piirtynyt kuva pitkästä, komeasta, vaaleasta, suoraryhtisestä herrasmiehestä, joka omasi kohteliaan, hienotunteisen käytöksen. Toiset puhuvat poikamaisesta, ikinuoresta olemuksesta, jonka suupielessä karehti aina hyväntahtoinen hymy. Hänen oppilaansa puhuivat opettajasta, jonka ei tarvinnut harrastaa rangaistuksia, kuri pysyi opettajan olemuksen avulla. Vain lähimmät ystävät kertoivat nähneensä todellisen " Huumori-Heikin". Liekö ollut hänen sisäinen minänsä jonkinlaisessa ristiriidassa sen ajan "opettaja-ihmisestä" annetun ja vaaditun kuvan kanssa."

Jartin kirjallinen tuotanto alkoi näytelmillä joista ensimmäisenä ilmestyi 1920 näytelmä Opettajan emännöitsijä. Vuonna 1922 Jartti julkaisi ensimmäisen romaaninsa Pimeässä erehtyy joka sai arvostelijoilta hyvän vastaanoton. Myös seuraava Jartin romaani 1923 ilmestynyt Herra Johtaja oli arvostelumenestys. Jartti sai Alfred Kordelinin säätiöltä 7500 markan apurahan ja useita pienempiä rahapalkintoja muun muassa Suomen Kuvalehden novellikilpailusta. Jartti ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi tämän menestyksen kannustamana ja kirjoitti vuosien 1926-1937 välillä pääteoksensa ns. Saunakirjat (Joulusaunassa 1-3 ja Juhannussaunassa), joissa Jartti kuvasi humoristisesti hyvin tuntemaansa pohjoishämäläistä maalaiselämää.

Ryhtyessään kirjailijaksi Jartti myi rakenteilla olleen Piilo-nimisen talonsa ja muutti Artjärvelle, jossa hän asui pienessä Fiinula -nimisessä mökissä nuoremman veljensä kodin lähellä. Seuraavana keväänä Jartti muutti toisen veljensä luo Virtain Ala-Herraselle, jossa hän teki kirjallisia töitä jopa 18 tuntia päivässä ja kirjoitti muun muassa Herra Johtaja-romaaninsa siellä kolmeen kertaan.

Heikki Jartti eli elämänsä ilman elämänkumppania eikä hänellä ollut lapsia.

Hän palasi Pihlajavedelle, Kömin talossa asuvien sisarustensa luokse. Juuri Köminseutu tuli hänelle erittäin rakkaaksi. Jartin kirjallinen luomiskausi päättyi 1930-luvun lopulla ja viimeiset vuotensa hän vietti Pihlajavedellä Kömin talossa, jossa Iina-sisar hoiti Heikki-veljeä tämän sairastuttua. Jartti kuoli tammikuussa 1951 ja hänet on haudattu Pihlajavedelle Koipikankaan hautausmaalle Jarttien perhehautaan.

Jartin syntymän satavuotispäivänä 1987 paljastettiin hänen muistolaattansa, joka on Pihlajaveden ala-asteen seinässä. Muistolaatan on toteuttanut taiteilija Veikko Koskinen.

Heikki Jartin teoksia

• Opettajan emännöitsijä, 1-näytöksinen pila. 1920
• Noitalakki, näytelmä.
• Pimeässä erehtyy, kylätarina Keski-Suomesta. 1922
• Herra Johtaja, romaani. 1923
• Munapuuro, 3-näytöksinen huvinäytelmä. 1925
• Joulusaunassa 1, romaani. 1926
• Joulusaunassa 2, romaani. 1927
• Joulusaunassa 3, romaani. 1931
• Juhannussaunassa, romaani. 1937

Heikki Jartin kirjoituksia

• Seminaarin saunassa (muistelma): sivu 1 | sivu 2 | sivu 3
• Rakentaja Janne Aho (julkaistu Suomen Kuvalehdessä): sivu 1 | sivu 2 | sivu 3
• Vanha maanviljelijä (julkaistu Suomen Kuvalehdessä): http://pihlajavesi.keuruu.fi/pihlajacd/historia/koe/95/o.HTM

  ---

  
  

Heikki Jartti ja Aseman kansakoulun oppilaat vuonna 1922 tai 1923.

Heikki Jartin allekirjoitus ja lahjasumma Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräyskirjassa vuonna 1938.

Jarttien perhehauta Pihlajavedellä Koipikankaan hautausmaalla. Kuva: Heikki Siltala 2016.

Kuva: Heikki Siltala 2016.

Lähteet

[1] Virrat > syntyneet, 1884-1889 > 61:, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6173...

[2] Rippikirja Virrat: SSHY: Virrat > rippikirja, 1878-1887 > 9: Hauhu Hauhuu, Jartti, sivu 9 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6594...

[3] Pihlajavesi muuttokirjoja 1891-1916 (AP I Jba:6) 19.2.1910 Heikki Ilmari Emanuelinp Jartti ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2969...
Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 124: Iso Kömi No 7 palkolliset http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2945...
Pihlajavesi kuolleet 1951-1971 (AP I F:3) Sivu 1 1951 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4422... / Viitattu 30.10.2023

[4] Leila Lepikko: Kirjailija Heikki Jartin muistolaatan paljastustilaisuus 22.11.1987, http://pihlajavesi.keuruu.fi/pihlajacd/kyla/jartti.htm

[5] Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräyskirja

[6] Wikipedia: Heikki Jartti

Lisälukemista sanomalehtiarkistossa

• Vähän sitä vähän tätä “Herra johtajasta”. Tarina työstä. Suomen Kuvalehden lukijoille esittänyt A. Kohonen. Suomen Kuvalehti, 31.05.1924, nro 22, s. 8 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889533?page=8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Matti Merenmaa: Kirjailija Heikki Jarttia tapaamassa. Pohjalainen romantikko hämäläisestä humoristista. Sana ja kuva : kirjallis-taiteellinen joka toinen viikko ilmestyvä aikakausjulkaisu, 15.06.1928, nro 10-11, s. 18 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/873964?page=18 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

  ---

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 2. viikkoprofiili (7.-13.1.2019).