Immediate Family
-
husband
-
daughter
-
daughter
-
daughter
-
daughter
-
daughter
-
daughter
About Mateli Kuivalatar
Emäntä, runonlaulaja, kansanparantaja, tietäjä.
Siitarinvaara, Huhus, Ilomantsi ja Kontiovaaran torppa, Jaanisvaara, Huhus, Ilomantsi.
Syntymä / Birth / Рождение:
Ilomantsin evankelisluterilainen seurakunta, syntyneet v. 1771: Ilomantsi Evangelical-Lutheran Parish, Births year 1771: Иломантси лютеранский приход, рождений 1771 г.:
Å 1771 Döpte Döttrar.
Nro 42. 5/8 6/23 6/23 Magdalena. Anders Kuifwal. - Walborg Muroke. Mattz Laconen, Mad. Christ. Norrgren, P. Christ. Kuifwal.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilomantsi/synty...
Avioliitto / Marriage / Брак:
Ilomantsin evankelisluterilainen seurakunta, vihityt v. 1793: Ilomantsi Evangelical-Lutheran Parish, Marriages year 1793: Иломантси лютеранский приход, браки 1793 г.:
Nro 33. 3/24 4/1 4/8 4/9 Änkling Petter Andersson Iggoin, gårdskarl, Tågrajärwi, P. Magdalena Andersdr Kuiwalain, gårdsdotter, Huhus. - 9 -
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilomantsi/synty...
Kuolema / Death / Смерть:
Mateli Kuivalatar kuoli 29.12.1846 Ilomantsin Huhuksessa syöpään, ja hänet haudattiin Ilomantsin Varisvaaran hautausmaalle 06.01.1847. Hautamuistomerkki (Hautamuistomerkin kuvan käyttöoikeuslupa saatu Kurvisen sukuseuralta tähän tarkoitukseen).
Ilomantsin evankelisluterilainen seurakunta, kuolleet v. 1846: Ilomantsi Evangelical-Lutheran Parish, Deaths year 1846: Иломантси лютеранский приход, смертей 1846 г.:
Nro 45. 29/12 1846 6/1 1847. Magdalena Kuivalain. 76. Bde Enka. Kräfta. I.G. Huhus. Kks. 34.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilomantsi/kuoll...
Pekka Antinpoika Ikonen ja hänen II vaimonsa Magdaleena Antintytär Kuivalainen Ilomantsin rippikirjassa 1790-1803:
- http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilomantsi/rippi...
- http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilomantsi/rippi...
- http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilomantsi/rippi...
Elämäkerta / Biography / Биография:
Magdalena Antintytär Kuivalainen Huhuksen Kuivalaisen talosta oli tietäjä, kansanparantaja ja runonlaulaja. Huhuksen Kuivalaisesta tyttäret eivät lähteneet piioiksi toisiin taloihin. Magdalenakin asui kotonaan avioitumiseensa asti. Hänen tuotantonsa on säilynyt Lönnrothin muistiin merkitseminä Kalevalassa ja erityisesti Kantelettaressa. Magdalena tunnetaan paremmin kutsumanimellään Mateli Kuivalatar.
Magdaleena Kuivalainen oli syntynyt Ilomantsin Huhuksessa. Hänen isänsä oli Antti Antinpoika Kuivalainen, joka polveutui Savosta Tokrajärven kylään muuttaneesta talollissuvusta. Matelin äiti taas oli Ilomantsin Koverosta kotoisin oleva Vappu Matintytär Muroke. Mateli oli kuudes yhdestätoista lapsesta. Hän solmi avioliiton Pekka Antinpoika Ikosen kanssa. Nuoripari asuin ensin Tokrajärven ja Kokonahon kylissä, kunnes 1797 asettui Matelin kotitaloon Huhuksen Siitariin. Sen jälkeen he elivät torppareina Jaanisvaaran talon maalla. Pekka Ikosen kuoltua Mateli ryhtyi hallitsemaan torppaa ja viljeli sitä lastensa avulla.
August Ahlqvist kiersi vuonna 1846 Karjalassa kansanrunoja keräten. Koitereen rannalla, Kontiovaarassa, Liepalasta pohjoiseen, hän kävi tapaamassa myös Mateli Kuivalatarta. Matelin nimi jäi Ahlqvistin mieleen ja Martti Haavio kirjoittaa, että on mahdollista, että syynä muistissa säilymiseen on myös se, että Elias Lönnrot oli kirjoittanut Matelista Kantelettaren esipuheeseen seuraavat sanat:
”Koitereen järven rannalla eli pari vuotta sitte ja taitaa vieläki elää vanha 80-vuotinen akka, Mateli Kuivalatar, joka muutamista muilta kerätyistä tyttöin lauluista, kun niitä hänen kuullaksensa luimma, sanoi: - Minä sen ennen nuorra tyttönä tein. Akan ilman syytä entisestä laulunteostansa kehuneen emme uskokaan, sillä siinäki iässä oli vielä hyvä laulaja ja toiseksi niitä tekemäksensä sanotuita tyttöin lauluja ei juuri laulettukaan Ilomantsia ja Lieksan rajakyliä ulompana”.
Haavion mukaan Lönnrot haluaa kohottaa Kantelettaren esipuheessa esiin suurimman lyyrillisten laulujen esittäjän, samoin kuin hän tekee kunniaa Arhippa Perttuselle Kalevalan esipuheessa. Myös Z. Topelius liittää Maamme-kirjansa lukuun ”Suomalainen kansanrunous” sanat: Koitereen järven rannalla eli monta vuotta sitten kahdeksankymmentävuotias, ennen vanhaan kuuluisa laulajatar, nimeltä Mateli Kuivalatar(…).
Kantelettaren esipuheessa viitataan Lönnrotin kahdeksanteen runonkeruumatkaan, mikä tapahtui syyskuussa 1838. Lönnrot on kirjoitellut muistiin Matelin runoja, vanhoja lauluja, kaksi päivää. Lönnrot lähti alun perin keruumatkalleen Idyllisten runojen käsikirjoituksen täydentämistä varten, mutta sai keruullaan niin runsaan saaliin, että toimitustyö piti suorittaa uudelleen.
Matelin laulut löytyvät Lönnrotin muistiinpanovihkosta, jolla on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa Haavion mukaan merkintä U6. Se sisältää 94 runoa. Täyttä varmuutta ei ole siitä, ovatko kaikki nuo runot Matelilta. Tuo U6 sisältää joka tapauksessa Kantelettaren lyriikan ytimen. Matelin runoja on myös muissa vihkoissa. U6-vihko sisältää myös nöyränkauniitten sanojen alkuluonnoksen, joilla Lönnrot lopettaa Kantelettaren esipuheen:
Kun kuulen sanottavaksi/ eli liioin pantavaksi,/ silloin seison selvemmästi,/ piän päätä pystymmästi,/ olen kuin orihevonen/ tahi kuin sälkö säärtä syösten;/ kun kuulen kiitettäväksi,/ alemmaksi pääni painan.
Lönnrot sanoo itsensä Kantelettaren aikaa sitten laulaneen nämä säkeet. Näin Lönnrot samaistaa Kuivalattaren ja Kantelettaren.
Haavio luonnehtii Matelin laulurunouden löytymistä: Tuon runouden ääressä voi myös nykypäivien lukija viivähtää oudoin tuntein; se on kuin sorja rosa carelica, Karjalan metsäruusu, vienotuoksuinen, keskellä erämaata. Se on japanilaisen tankan, kirsikkapuun runouden sisar. Jokaisen runon säkeet ovat äärimmäisen niukkoja; ne eivät kerskaile uhkeudella, ne hehkuvat läpikuultavaina ja suloisina kuin metsäruusun terälehti. Niissä on alakuloisuutta, mikä on jo onni autuuden rajamailla. Matelin lyhyissä, keskitetyissä runoissa saattaa iankaikkinen ikävä etsiä vertauskohtia luonnon piiristä. Siinä vihlova erämaamaisema, kylmä syksyinen järvi, etualallaan jäinen oksa, jolla hytisee yksinäinen varpunen, kuvastelee voimakkaan sattuvasti laulajan mielialan autiutta. Tuo elämän autius saa vertauskohdikseen jopa taivaan vahvuuden.
Haavio erittelee Matelin runojen teemoja ja toteaa, että moni runoista kuvailee mm. nuoren neidon miehen kaipuuta.
Mateli hallitsee Haavion mukaan mestarillisesti muinaisrunon jäljittelemättömän rytmin ja muut keinovarat. Haavio nimeää vähäisiksi Matelia koskevista muistelmista jääneet merkinnät ja sanoo, että niillä on (niukkuuden takia) lähes pyhäinjäännöksen arvo. Ensimmäisen muistelman on tallentanut O. Relander, joka julkaisi sen vuoden 1889 Valvojassa:
Kummallista on, ettei kuuluisasta Koiterelaisesta, Matleena eli Mateli Kuivalattaresta, jolta Lönnrot ja Ahlqvist niin paljon saivat, enää ole runoperuja. Yhden ainoan loitsun vain sain. Sen tarina on vähän omituinen. Noin 50 v. sitten taittui pieneltä pojalta jalka, sitä sitomaan haettiin Matleena Kuivalatar; pannessaan sälöjä taittuneen säären ympärille, hän luki loitsua. Nyt 50 vuotta sen tapauksen jälkeen minä kirjoitin sen loitsun silloiselta pojalta. Se oli hänen päähänsä tarttunut ja siinä pysynyt, vaikka hän ei ollut koskaan pyytänyt sitä muistella.
Mateliin liittyvä parantajan piirre esiintyy myös Samuli Paulaharjun matkamuistelmissa: Ja vähän tiedetään enää Kontiovaarassa Matelista kertoa. Se vain, että hän on lauluja laatinut ja ollut ”mahtava noita”. Kerrotaan kylässä, että oli se Mateli ollut sellainen eukko, jotta oli pannut kiärmeen tulipakkulat suussa luokkii lyyen kulkemaan ja jouvuttamaan Syväyksen varrelel Särkkään ja Penttiselle”, joka oli ollut toinen noita. Ja se tiedetään, että yhdessä ja toisessa lähteessä talon tienohilla on vielä vihtapantoja, jotka lienevät Matelin kummennoksii(…).
Vuonna 1947 tuli julkisuuteen eräitä Matelin tyttärenpojan muistelmansirpaleita. Hänkin puhuu Matelin tietäjäominaisuudesta ja kertoo tapauksen omasta lapsuudestaan.
(Martti Haavio: ”Metsäruusun runoutta” teoksessa Martti Haavio: Viimeiset runonlaulajat, 1948.)
Koonnut: Lea Tajakka
Lisätietoja - More information - Больше информации:
Kurvisen sukuyhdistyksen sivulla Muisteluksia-osiossa Mateliin liittyvää: http://www.kurvisensukuyhdistys.fi/historia/muisteluksia
http://neba.finlit.fi/blogi/karjet-kurviset-ja-mateli-kuivalatar/
Toivo Ikonen: Mateli Kuivalatar - Suur-Ilomantsin ja Koitereen runotar. Tykkyläisten sukuseura, Jäsenlehti 1/2013.
Aimo Turunen: Mateli Kuivalatar : Koitereen laulaja, Kantelettaren runotar
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/01/satasaarinen-koitere
Mateli Kuivalattaresta mainintoja: Heikki Laitinen: "Rakas tunnettu kantele" teoksessa (Pekka Jalkanen, Heikki Laitinen, Anna-Liisa Tenhunen), 2010: "Toinen puoli hänen laulajuudestaan on käynyt ilmi vasta myöhemmin: Hän oli nuorena hyvä lukemaan ja kova veisaamaan. Rippikoulun jälkeen hänestä tuli pyhähartauksien veisuunjohtaja. Mutta ennen kaikkea hänestä tuli parantaja, tunnettu loitsujen taitaja... Lönnrötille Mateli lauloi selvällä kalevalamitalla. Useampi säe oli suoraan Vanhasta virsikirjasta, mutta laulajan mielessä ne olivat kääntyneet tällä kertaa runolauluksi."
Nina Salminen: Ei minua muut tunne kotiin tultuani. Identiteetti Mateli Kuivalattaren lyriikassa ja loitsuissa. Pro gradu huhtikuu 2014. S664.
Ellen Helevuo-Urho: Mateli Kuivalatar ja hänen runojensa osuus Kantelettaren kokoonpanoon
Aino Räty-Hämäläinen: Karjalan tyttäret : esseitä ja kuvauksia karjalaisnaisten elintiloilta
(Mateli Kuivalatar mainittu:) Niina Hämäläinen: Yhteinen perhe, jaetut tunteet. Lyyrisen kansanrunon tekstualisoinnin ja artikuloinnin tapoja Kalevalassa: https://www.doria.fi/handle/10024/85030
Mainintoja Matelista s. 89 (PDF) alkaen: Samuli Paulaharju (1908): Matkakertomuksia Karjalan kankahilta. http://www.doria.fi/handle/10024/59676
Mateli Kuivalatar/ Karjalan Heimo 7-8, 1962. Sampo-tietokanta, Karjalan Sivistysseura ry. http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-ar...
Samuli Paulaharju: Mateli Kuivalattaren kotitalo/ 20.10.1909 Karjalan kävijä no 10 http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/574818?page=6&te...
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4717/
https://www.finna.fi/Record/arto.516421
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mateli_Kuivalatar
http://neta.fi/matveinen/mateli.html
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/148444
www.finna.fi/Record/ilomantsi.M011-76738
www.finna.fi/Record/ilomantsi.M011-76735
www.finna.fi/Record/arto.516421
https://www.geocaching.com/geocache/GC2VYRB_siitari?guid=644e5bc5-f...
Kati Kallio: KOHTAAMINEN, PERINNE, HENKILÖKOHTAISUUS/ Elore, Posted in Elore 2/2015, Kirja-arviot on 20.12.2015: http://www.elore.fi/kohtaaminen-perinne-henkilokohtaisuus/
http://www.kansantietoudentutkijat.fi/tiina-seppa-kohtaamisia-menne...
LECTIO: TIINA SEPPÄ Kuinka lukea, kuinka ymmärtää? Kansanrunouden kohtaamisten jäljillä Lectio praecursoria Itä-Suomen yliopistossa 20.2.2015./ Elore vol. 22, 2015: http://www.elore.fi/elore-12015-vol-22-mytologia-ja-runous/lectio-t...
http://luokka.museot.fi/nayttelykalenteri/index.php?nayttely_id=12427
http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=226
http://mataleena.blogspot.fi/2008/07/parempi-kuolla-kuin-kitua.html
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=0553d6d...
Tämä profiili oli Suojärvi-projektin 71. viikkoprofiili (16.04.2017-22.04.2017).
Mateli Kuivalatar's Timeline
1771 |
May 8, 1771
|
Siitarin talo, Huhus, Ilomantsi, Finland
|
|
June 23, 1771
|
Ilomantsi, Finland
|
||
1793 |
November 15, 1793
|
Tokrajärvi, Ilomantsi, Finland
|
|
1795 |
January 4, 1795
|
Ilomantsi, Finland
|
|
December 21, 1795
|
Tokrajärvi, Ilomantsi, Finland
|
||
1797 |
June 13, 1797
|
Kakonaho, Ilomantsi, Finland
|
|
1800 |
November 16, 1800
|
Huhus, Ilomantsi, Finland
|
|
1803 |
February 4, 1803
|
Huhus, Ilomantsi, Finland
|
|
1805 |
March 19, 1805
|
Huhus, Ilomantsi, Finland
|