Muolaan Kartano
1500 vuosisadan puolivälissä alettiin maahamme perustaa Kustaa Vaasan toimesta ns. karjakartanoita. Niistä oli tarkoitus tehdä jonkinlaisia mallitiloja talonpojille, mutta nimenomaan Viipurin läänissä oli tarkoituksena pitää yllä ratsumiehiä ja hevosia valtakunnan palvelusta ja rajojen puolustusta varten.
Kuninkaan pyrkimyksenä oli saada tällainen karjakartano joka pitäjään. Kun näihin aikoihin juuri järjesteltiin verotusta uudelleen, oli sopivaa muuttaa entiset nimismieskartanot karjakartanoiksi. Niinpä kuningas päätti »pystyttää kauniin karjan» myös Muolaan kartanoon. Kun hän ei itse tuntenut seutua, käski kuningas Klaus Kristerinpoika Hornin, Viipurin läänin silloisen käskynhaltijan, tarkastamaan paikan. Tarpeen mukaan, alistamaan muutamia kartanon läheisyydessä sijaitsevia verotaloja sen alaisuuteen, jotta kartanoon saataisiin hyvä karja.
Kartanon voudiksi hän määräsi nimismies Jaakko Matinpojan, jotta tämä nyt ”entistä paremmin valvoisi sitä viljaa, mikä hänellä oli hallussaan”.
Karjakannan alkuunsaamiseksi oli Hornin annettava hänelle muutamia niistä verolehmistä, mitä saatiin Muolaan pitäjän nautakarjoista. Kartanon alaisuuteen kuului myös 2,5 penikulman päässä oleva Kiltiän laaja takamaa sekä Kiltiän niitty. Kiltiä oli alkuaan ollut kihlakunnan yhteismaata, mutta oli myöhemmin joutunut muiden yhteismaiden tavoin kruunulle.
Kuninkaan suunnitelmat karjakartanon perustamisesta eivät syystä tai toisesta kuitenkaan toteutuneet, sillä Jaakko Matinpojan jälkeenkin oli Muolaan kartano edelleen nimismiesten hallussa.
1500 luvun lopulla Muolaankartano oli jonkin aikaa Äyräpään voudin asuinpaikkana. Pitkän Venäjän sodan aikana, se oli jälleen nimismiehen hallussa. Kartano kärsi jatkuvasti vihollisen hävityksistä, niin että se seuraavan vuosisadan koittaessa oli autiona. Venäläiset ryöstivät ja polttivat sen kahdesti ja oma sotaväki Venäjälle mennessään ja palatessaan sieltä tuhosi loputkin. Jossain tässä vaiheessa tapahtui Lääverien muutto kokonaan Vuosalmelle.
Kartanon voutina oli vuosisadan vaihteessa Matti Pekanpoika. Vuonna 1606 Muolaankartano lahjoitettiin ratsumestari Lindved Klaunpojalle (Hästesko), jonka jälkeläiset neljässä polvessä hallitsivat sitä.
Jaakko Matinpoika Muolaan kartanon nimismies.
Jaakko Matinpoika syntynyt 1500 luvun alussa noin vuonna 1510. Hän toimi Muolaan kartanossa nimismiehenä. Kartanoa kutsuttiin myös nimimiehen kartanoksi. Kartano ei siis muuttunut koskaan karjakartanoksi vaan pysyi nimismiehen kartanona.
Jaakko Matinpojalla oli ilmeisesti kaksi poikaa, Olavi Jaakonpoika ja Henrikki Jaakonpoika. Molemmat nimet löytyvät Werner Tawaststjernan artikkelissa sivulla 139, kun heille oli maksettu ratsumiehen palkkaa.
Nimismies oli kansan luottamusmies, joka ehkä valittiin Muolaassa samaan tapaan kuin Varsinais-Suomessa, käräjillä talonpoikien joukosta. Valinnasta tai valintatavasta en ole löytänyt varmaa tietoa. 1560 jälkeen kruunu kuitenkin asetti nimismiehiä Uudellakirkolle Baakon Vestgöte, Kivennavalle Till van Gylicken ja Muolaaseen Simo Pusbas. Jousimies Till van Gylicken mainitaan vähän aikaisemmin Kivennavan varusväen joukossa, Haakon Vestgöte oli myös entinen soturi, Simo Pusbas oli aiemmin voutina Jääskessä 1550 luvulla.
